Maakuntien elinajanodotteet ja sairastavuusindeksit

Uusi analyysi Suomen hyvinvointi- ja terveyseroista valmistunut Satakunnassa

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyön osana on Porin konsernihallinnossa toteutettu laaja analyysi Suomen hyvinvointi- ja terveyseroista. Analyysi on tehty kaikkien kuntien osalta Sosiaali- ja terveysministeriön käyttöön ja Satakunnan osalta Satasoten käyttöön.

Analyysin tulokset osoittavat, että Suomessa on merkittäviä alueellisia terveys- ja hyvinvointieroja maan eri osien välillä. Länsi- ja Etelä-Suomessa sekä Ahvenanmaalla väestö on keskimäärin perusterveempää ja hyvinvoivempaa kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Sairastavuus on suurinta Pohjois-Savon, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Itä-Lapin alueella ja alhaisinta Pohjanmaan rannikolla sekä Etelä- ja Lounais-Suomessa. Myös Satakunnan sisällä on huomattavia terveys- ja hyvinvointieroja Pohjois-Satakunnan ja muun maakunnan välillä.

− Alueiden väliset hyvinvointi- ja terveyserot eivät ole muodostuneet hetkessä eivätkä tule muuttumaan hetkessä. Kyse on syvälle juurtuneesta ilmiöstä maan eri osien ja maakuntien välillä. Alueelliset erot tulevat esiin myös maakuntien sisällä jopa naapurikuntien välillä, kertoo Porin kaupungin kehittämispäällikkö Timo Aro.

Terveyden ja sairastavuuden alueelliset erot heijastuvat myös vastasyntyneiden elinajanodotteeseen. Koko maassa vuonna 2015 vastasyntyneiden tyttöjen elinajanodote on 84,1 vuotta ja poikien 78,5 vuotta. Tyttöjen ja poikien elinajanodotteet ovat korkeimmat Länsi- ja Etelä-Suomen maakunnissa ja matalimmat Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa lukuun ottamatta Satakunnan maakuntaa tyttöjen osalta. Satakunnassa vastasyntyneiden tyttöjen elinajanodote oli Suomen maakunnista toiseksi alhaisin, kun taas vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli Suomen 19:sta maakunnan vertailussa kahdeksanneksi alhaisin. Satakunnassa vastasyntyneiden tyttöjen eliajanodote on 83,22 vuotta, kun taas vastasyntyneiden poikien elinajaodote on 77,74 vuotta.

Alueiden terveys- ja hyvinvointieroja tarkasteltiin hyödyntämällä Kelan ja THL:n sairastavuuteen ja eri sairausryhmiin liittyviä indeksejä. Analyyseihin ja tilastoihin on kerätty 12 sairastavuusindeksin tiedot kaikista Suomen kunnista (311 kpl) ja erikseen Satakunnan kunnista. Ikävakiointi mahdollistaa erikokoisten kuntien vertailun. Tiedot perustuvat kolmen viimeisimmän käytettävissä olevan tilastovuoden keskiarvoon. Analyysin alueluokitus perustuu 1.1.2017 tilanteeseen.

Analyysin tuloksia hyödynnetään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyön osana. Uusissa maakunnissa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus perustuu yhtenäisiin rahoituskriteereihin. Tärkeimmät rahoituskriteerit liittyvät ikärakenteeseen ja palvelutarpeeseen eli sairastavuuteen. Alueen ikärakenteen ja sairastavuuden osuus sote-rahoituksesta tulee olemaan n. 86 %.

 

Analyysin ovat tehneet valtiotieteen kandidaatti Iida Mäkelä, kauppatieteen ylioppilas Niina Nevala ja valtiotieteen tohtori Timo Aro.

 

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede: analyysit

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain koko maassa

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain Satakunnassa

 

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede: tutkimusdata

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, Elinajanodote

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, Kela

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, THL sairastavuusindeksi

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, THL